Mitä HSE tarkoittaa vuonna 2025-2026 ja miksi se on tärkeää jokaisella työpaikalla

Alkuperäinen artikkelimme “Mitä HSE tarkoittaa ja miksi se on tärkeää jokaisella työpaikalla” julkaistiin 25. huhtikuuta 2023. Sittemmin toimintaympäristömme on muuttunut nopeasti: muun muassa uudet teknologiat, tekoäly ja muuttuva kemikaalilainsäädäntö ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia HSE-työhön. Tarkastellaan mitä HSE tarkoittaa vuonna 2025 ja kuinka esimerkiksi kyberturvallisuus ja di-isosyanaattialtistukset on syytä sisällyttää turvallisuus- ja terveysnäkökulmiin.

HSE (Health, Safety and Environment) on yhdistelmä termiä, joka viittaa yrityksen terveyden, turvallisuuden ja ympäristön hallintaan. Sen tarkoituksena on varmistaa, että yritys on vastuullinen - ei vain paperilla.

Yrityksen turvallisuuskulttuurin ja työympäristön tulee olla terveellisiä ja turvallisia työntekijöille ja ympäristölle. HSE:llä on kolme avainaluetta: terveys, turvallisuus ja ympäristö.

Miten nämä asiat ovat huomioitu sinun työpaikallasi vai ovatko ne vain sanoja ilman tekoja?

Yrityksissä työskentelevien sekä siellä vierailijoiden terveys ja turvallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. HSE:n avulla yritykset voivat arvioida ja minimoida riskejä sekä varmistaa, että työpaikka on sekä turvallinen että terveellinen ympäristö työskennellä ja asioida. Oikealla tavalla toteutettu HSE siis ottaa myös yrityksen ulkopuoliset henkilöt huomioon.

Työhön perehdytys on lakiin kirjattu velvoite. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa antamaan työntekijälle riittävät tiedot työolosuhteista, vaaratekijöistä, työvälineistä ja turvallisista työtavoista.

Hyvin toteutettu perehdytys ei ole pelkkä muodollisuus, vaan se on yritystä ja työntekijää hyödyttävä. Hyvin tehty perehdytys vähentää riskejä, parantaa turvallisuusasennetta ja vähentää sairauspoissaoloja.

Yritysten toiminnalla on vaikutus myös ympäristöön: päästöt, jätteet, kemikaalit ja energiankäyttö ovat esimerkkejä vahvoista ympäristöulottuvuuksista. HSE auttaa hallitsemaan näitä vaikutuksia: arvioimaan ympäristövaikutuksia, noudattamaan sääntöjä ja kehittämään toimintoja, jotka tuottavat vähemmän haittaa ympäristölle.

Entä miten työilmapiiri ja koulutus liittyvät HSE-toimintaan?
Työilmapiiri, yhteisöllisyys ja henkilöstön henkinen hyvinvointi liittyvät HSE:hen. Yritykset, joissa syrjintä, häirintä ja kiusaaminen eivät ole sallittuja, luovat turvallisemman ympäristön.

 Yhdenvertaisuuden ja kunnioittavan kohtelun toteutuminen työpaikalla kuuluu myös HSE:n laajempaan vastuuseen.

Keskeinen osa onnistunutta HSE-toimintaa on koulutus. Työnantajan vastuulla on tarjota riittävä koulutus ja resurssit, jotta työntekijöiden on mahdollista toimia turvallisesti. Kun kaikki: johto, esihenkilöt ja työntekijät osallistuvat yhteisesti HSE-toimintaan ja kantavat vastuuta, syntyy vahvempi turvallisuuskulttuuri, joka sitouttaa kaikkia osapuolia yritykseen.

Toimialoilla, joilla käytetään di-isosyanaatteja sisältäviä tuotteita (pääasiassa polyuretaanipohjaiset tuotteet) kuten rakennus-, teollisuus-, autovarustelu-, puusepän- ja korjaamoaloilla, tulee huomioida myös kemikaaliturvallisuus ja REACH-asetuksen mukainen koulutusvelvoite.

Di-isosyanaatit ovat Euroopan laajuisesti yksi merkittävimmistä työperäisen terveyshaitan aiheuttajista, ja niiden hallinta on keskeinen osa nykyaikaista HSE:tä.

Kurssihuone.fi ylläpitämä Di-isosyanaattien tuotepankki auttaa tunnistamaan koulutusvelvoitteen piirissä olevat tuotteet ja tukee HSE:n toteuttamista työpaikoilla.

Lue myös aiheeseen liittyvä ajankohtaisartikkeli: Di-isosyanaatit uudet sääntelyt 2026.

HSE-henkilö (esim. HSE-päällikkö + tiimi) toimii organisaation keskeisenä turvallisuuden, terveyden ja ympäristön asiantuntijana ja fasilitoijana. Hänen vastuullaan on mm. rakentaa yrityksen toimintatavat, ohjeistukset, perehdytykset ja koulutukset sekä varmistaa, että ohjeet pysyvät ajan tasalla.

Lisäksi HSE-henkilö vastaa koneiden ja laitteiden turvallisuudesta, turvallisuusjärjestelmien toimivuudesta ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

Käytännössä hän rakentaa, ylläpitää ja kehittää yrityksen turvallisuuskulttuuria, toimii linkkinä johdon ja kentän välillä ja huolehtii siitä, että turvallisuus ei jää pelkäksi paperilla olevaksi ideaaliksi, vaan näkyy yrityksen arjessa.

Turvallisen työympäristön ja työhyvinvoinnin kehittäminen vähentää vahinkoja ja onnettomuuksia, jotka voivat aiheuttaa liiketoiminnan häiriötilanteita, sekä henkilövahinkoja. Henkilövahingot voivat aiheuttaa sairauspoissaoloja ja vähentää yrityksen tuottavuutta.

Vähemmän tapaturmia ja terveyshaittoja: Kun turvallisuuskulttuuria vahvistetaan ja ennaltaehkäisy toimivat niin tapaturmat ja altistumiset vähenevät merkittävästi. Tämä tarkoittaa niin fyysisen hyvinvoinnin edistämistä ja sairauspoissaolojen vähenemistä.

Kustannuksien pienentyminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen: HSE-toimet auttavat minimoimaan liiketoiminnan keskeytykset, vahinkojen kustannukset, vakuutusmaksut, sakot ja mahdolliset oikeudelliset seuraamukset. Toimiva turvallisuustoiminta on toimintaa, joka tuottaa takaisin enemmän kuin vie.

Parempi tuottavuus ja sujuvampi toiminta: Turvallinen työympäristö vähentää häiriötilanteita ja tuotannon keskeytyksiä. Kun työntekijät kokevat työympäristön turvalliseksi, ja ovat myös itse sitoutuneita HSE:n toteuttamiseen niin fokus pysyy työssä eikä epävarmuus vie voimavaroja. Lue myös englannin kielinen artikkeli Turvallisuuden tuottavuudesta, The ROI of Safety.

Yrityksen maineen ja luottamuksen kasvu: Yritykset, jotka näyttävät toimivansa vastuullisesti ja turvallisesti, saavat positiivista mainetta asiakkaiden, työntekijöiden ja sidosryhmien silmissä. Hyvä turvallisuushistoria voi erottaa yrityksen kilpailijoista ja lisätä liiketoimintaedellytyksiä ja pärjäämistä markkinoilla.

Työntekijöiden sitoutuminen ja pysyvyys: Kun henkilöstö kokee, että heidän turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan huolehditaan, sitoutuminen kasvaa. Tämä vähentää muutoksia henkilöstössä, lisää motivaatiota ja edistää yhteishenkeä.

Riskien hallinnan ja ennakoitavuuden parantuminen: Hyvä HSE-toiminta mahdollistaa riskien tunnistamisen ajoissa ja auttaa yritystä reagoimaan ennen kuin ongelmat eskaloituvat. Nykyaikaiset teknologiset ratkaisut tukevat riskienhallintaa, jotka auttavat havaitsemaan vaarasignaaleja ennen vahinkoja.

Psyykkisen hyvinvoinnin kasvu: HSE:n tulee huomioida myös henkistä kuormitusta, palautumista ja henkilöstön jaksamista. Organisaatiot, joissa psykologinen turvallisuus ja kuormituksen hallinta ovat osa HSE-ajattelua, voivat saavuttaa lisähyötyjä vähentyneinä stressiperäisinä poissaoloina ja parempana suorituskykynä.

Organisaatiot eroavat toisistaan niin toimialan, koon, riskiprofiilin kuin resurssitason mukaan, ja tämä muovaa käytännöt erilaisiksi. Pienissä yrityksissä resurssien, osaamisen tai prosessien rajoitteet saattavat estää laajojen HSE-järjestelmien toteuttamisen yhtä kattavasti kuin suurissa toimijoissa. Toisaalta suuremmilla yrityksillä on usein mahdollisuus osoittaa vastuuhenkilöitä (kuten HSE-päällikkö), omistaa budjetteja turvallisuustoimille ja hankkia järjestelmiä HSE-toimien hallintaan.

Toimiala vaikuttaa merkittävästi: teollisuusyrityksissä kemikaalit, raskas koneistus ja fyysiset vaarat tuovat vaatimuksia, joita toimisto- tai palvelualoilla ei välttämättä ole.

Projektiorganisaatioissa HSE-vaatimukset vaihtelevat projektin mukaan: sijainnin, osaamistarpeen ja alihankintaketjujen kautta ja monesti HSE on kirjattu osaksi sopimuksia vaatimukseksi.

Lisäksi organisaation kulttuuri ja johdon sitoutuminen ovat ratkaisevia: vaikka tekniset ratkaisut olisivatkin kunnossa, ilman oikeaa asennetta ja tukea niistä jää vain teoriassa toimivia, eivät todellisessa arjessa eläviä järjestelmiä.

• vastuu oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä
• oman toiminnan avoin ja kehittävä tarkastelu
• laitteiden ja työvälineiden oikeanlainen käyttö
• työnantajan ohjeiden, määräysten ja hyvien työtapojen noudattaminen
• toisten huomioiminen ja yhdenvertaisuuden noudattaminen, rakentava ilmapiiri lisää turvallisuutta
• työnantajan ohjeiden, määräysten ja hyvien työtapojen noudattaminen
• henkilökohtainen HSE -koulutus; työturvallisuus, ensiapu, ympäristö
• ammatillinen koulutus sekä ammattitaidon ylläpitäminen
• aktiivinen osallistuminen työpaikan vuorovaikutukseen
• osallistuminen työnantajan järjestämiin koulutuksiin ja -harjoituksiin
• turvallisuus- ja muista epäkohdista raportointi
• kehityskohtien esille tuominen

• lakien ja määräysten noudattaminen (esim. Työturvallisuuslaki ja kemikaaliasetukset)
• työterveyshuollon järjestäminen sekä erilaisten tukipalveluiden ja verkostojen luominen henkilöstön työkyvyn varmistamiseksi ennakoivasti
• ohjeiden ja määräysten luonti sekä jalkauttaminen
• HSE-strategian luonti työpaikan ominaispiirteet huomioiden
• tavoitteiden asettaminen terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suhteen, niiden raportointi sekä seuranta
• työntekijöiden perehdytys, ohjaaminen ja kannustaminen
• työpaikan yhdenvertaisuuden järjestäminen ja sen valvonta
• työtapojen ja turvallisuuskulttuurin avoin ja kehittävä tarkastelu, vaaratekijöiden tunnistaminen sekä toimintatapojen auditointi
• vaaratekijöiden ja muun opastuksen asianmukaiset merkinnät
• henkilöstön HSE -koulutus; työturvallisuus, paloturvallisuus, kemikaaliturvallisuus, ensiapu, ympäristö
• henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen, kehittäminen sekä tarvittavien koulutuksien ja harjoituksien järjestäminen
• työpaikan aktiivisen vuorovaikutuksen lisääminen
• yleisen palautejärjestelmän käyttöönotto
• yli 50 henkilön organisaatiossa väärinkäytöksien ja epäkohtien anonyymin ilmoituskanavan käyttöönotto (astunut voimaan 01.01.2023)
• epäkohtien ja tapaturmien raportointikäytäntöjen parantaminen
• työpaikan olosuhteiden ja ergonomian kehittäminen
• työpaikan tilojen ja laitteiden säännöllinen tarkastus ja huolto
• ympäristön huomioon ottaminen työpaikan materiaalihankinnoissa ja jätteiden käsittelyssä
• henkilöstön kannustaminen liikuntaan ja terveellisiin elintapoihin
• työn mukauttamisen mahdollistaminen terveyden edistämiseksi ja haitallisen työkuormituksen huomioon ottaminen
• erilaisten nykyaikaisten teknologioiden mahdollisuuksien ja hyötyjen selvittäminen sekä käyttöönotto tarvittaessa

Kun työympäristöt digitalisoituvat, IT-järjestelmien haavoittuvuudet voivat nousta osaksi HSE-kenttää. Esimerkiksi teollisuusprosesseja ohjaavat järjestelmät ja laitteet voivat altistua kyberhyökkäyksille, mikä voi vaikuttaa myös työympäristön fyysiseen turvallisuuteen häiriötilanteessa.

Etätyö, hajautetut työntekijäverkostot ja pilvipalvelut puolestaan luovat uusia riskipisteitä: heikosti suojatut kotiverkot tai henkilökohtaiset laitteet saattavat toimia heikkouksina.

Kyberuhkia vastaan voidaan puolustautua osana normaalia turvallisuusstrategiaa. Esimerkiksi tietoverkkojen segmentointi, pääsynhallinta, järjestelmien päivitykset ja havainnointityökalut voivat toimia teknisinä ja hallinnollisina suojaustoimina vaaratilanteiden varalta.

Cyber PHA (tai Cyber HAZOP) on kybersovellettu prosessien havainnointimenetelmä, jossa yhdistetään kyberturvallisuus ja prosessiturvallisuus. Se perustuu perinteisiin analyysimenetelmiin mutta laajentaa näkökulman myös tietojärjestelmien heikkouksiin, verkkoihin ja kyberturvallisuusuhkiin.

Menetelmässä käydään läpi eri yrityksen toiminnalliset kohdat, tunnistetaan mahdolliset kyberuhat ja arvioidaan niiden vaikutukset (esim. turvajärjestelmän manipulointi), ja suunnitellaan suojaavat toimet. Keskeinen idea on, että yrityksen suojaustoimien eheys arvioidaan myös kyberturvallisuuden näkökulmasta. Menetelmän käyttö on hyödyllinen erityisesti teollisissa ja kriittisissä ympäristöissä esim. automaatio-, prosessi- ja energiantuotantolaitoksissa.

Lue lisää Cyber PHA:sta täältä.